Eri kasvit lisääntyvät eri tavoin ja samallakin kasvilla voi olla erilaisia lisääntymistapoja, esimerkiksi mansikka voi lisääntyä siementen tai rönsyjen avulla. Yhteistä kasvien siementen avulla lisääntymiselle on, että siitepöly (siitepölyhiukkanen) siirtyy kasvin emiin, jossa on siemenaihe. Tätä siirtymistä sanotaan pölytykseksi. Siementen avulla lisääntyminen on suvullista lisääntymistä ja se mahdollistaa kasveille geneettisen monimuotoisuuden. Sammaleilla ja sanikkaisilla suvullinen lisääntyminen tapahtuu itiöiden avulla.
Tässä kirjoituksessa keskityn nyt pölytykseen. Pölytysmekanismeja ovat tuulipölytys, eläinpölytys ja vesipölytys (joillakin vesikasveilla).
Tuulipölytys
tekstiä
Eläinpölytys
tesktiä
Eläinpölytyksen merkitys
On arvioitu että lauhkeilla ilmastovyöhykkeillä noin 67 % kasvillisuudesta on hyönteispölytteistä, tätä lukua pienentää esimerkiksi se, että monet havupuut ja osa lehtipuista ovat tuulipölytteisiä. Kun tarkastellaan kukkivia kasveja, prosenttiosuus kasvaa lähemmäksi sataa prosenttia. Nekin kukkivat kasvit, jotka ovat tuulipölytteisiä, hyötyvät hyönteispölytyksestä ja niiden sato tai siementuotanto paranee. Tällaisia ovat esimerkiksi tomaatit, kurkut ja puuvilla.
Lähteet
Drozzin, L. (2020). Kukista, mehiläisistä ja farkuista. https://www.sitra.fi/artikkelit/kukista-mehilaisista-ja-farkuista/
Euroopan parlamentti. (2019). Miksi mehiläiskannat ovat heikentyneet? https://www.europarl.europa.eu/news/fi/headlines/society/20191129STO67758/miksi-mehilaiskannat-ovat-heikentyneet
Ollerton, J., Winfree, R., & Tarrant, S. (2011). How many flowering plants are pollinated by animals? Oikos 120, 321-326. https://doi.org/10.1111/j.1600-0706.2010.18644.x