Piha- ja puutarhasuunnittelussa luontoystävälliset ja luontoa vaalivat ratkaisut ovat nostaneet päätään, puhutaan nk. luontopihoista. Tässä Pihatähtimö-blogin osiossa on luontopihaan liittyviä kirjoituksiani, pohdintojani ja kokemuksiani. Tämän sivun aluksi on lyhyt tiivistys luontopihasta ja lopuksi on linkkejä  luontopiha-aiheisiin kirjoituksiin.

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen – luontokato – on maailmanlaajuinen ongelma ja yhtenä helpotuksena ongelmaan on nostettu pihat ja puutarhat. Erityisesti pölyttäjäkadon lieventämisen osalta pihojen ja puutarhojen merkitys on nostettu esiin. Pihojen ja puutarhojen yhteenlaskettu pinta-ala ja yhdistyminen luonnonomaisempiin ympäristöihin tekee niistä omalta osaltaan tärkeitä luontokadon torjumisessa. Itselleni luontopiha tuo luonnon kotiovelle ja ikinä ei tiedä, mitä kiinnostavaa omalla pihalla havaitsee tai sieltä löytää.

Kun oma piha on luonnonomaisempi, eli ympäristöystävällisempi ja monimuotoisempi, voidaan siis puhua luontopihasta. Suomenkielisen luontopiha-termin lienee lanseerannut Riku Cajander ja alun perin luontoystävällisen pihan kehittäjänä voidaan pitää Chris Baines’ia ja Iso-Britanniaa luontopihojen edelläkävijämaana. Tietoa aiheesta löytääkin hyvin hakusanoilla ”wildlife garden” ja ”wildlife gardening”.

Luontopiha pyrkii siis houkuttelemaan erilaisia eläimiä ja jotta eläimet viihtyisivät pihalla, tulee pihan tarjota seuraavia asioita:

Luontopiha saadaan aikaan sopivilla kasvivalinnoilla ja elinympäristöjen tarjoamisella. Se, mikä ei kuulu luontopihaan, on hyönteis- ja muut myrkyt.

Ruoka

Piha voi tarjota ruokaa monin tavoin, esimerkiksi maaperä bakteereille ja sienille, kasvit ja kukat hyönteisille. Monimuotoisen pihan ravintoketjut ovat myös monipuolisia: kun pihalla on hyönteisiä ja muita ötököitä tarjolla, paikalle tulee lintuja ja piennisäkkäitä.

Kukkien mesi ja siitepöly on tärkeää ravintoa monille hyönteisille. Kukkivien kasvien valinnassa on tärkeää kiinnittää huomiota, että kasvi tuottaa siitepölyä ja mettä. Usein jalostamaton kukkakasvi on parempi meden ja siitepölyn tuottaja kuin pitkälle jalostettu kukkiva kasvi. Moni kukka voi siis olla ”päältä kaunis”.

Lisäksi on kiinnitettävä huomiota siihen, että pihassa on mesi- ja siitepölykasveja kukassa aina alkukeväästä myöhäiseen syksyyn, jolloin ravintoa on kevään ensimmäisille pölyttäjille ja syksyn viimeisille pörriäisille. Eri hyönteiset suosivat erilaisia kukkivia kasveja, jolloin on hyvä olla tarjolla monipuolisesti erityyppisiä kukkivia kasveja. Esimerkiksi tarha-ajuruohoa kimalaisille ja tarha-illakkoa yöperhosille.

Monet huokuttelevat täysikasvuisia perhosia pihaansa, mutta kuinka moni muistaa perhosten toukat? Monet perhostoukat ovat erikoistuneita tiettyihin ravintokasveihin, joten jos pihallaan haluaa seurata perhosten elinkiertoa, on hyvä tarjota ravintoa myös perhostoukille. Pihan jossakin nurkassa voi kasvattaa esimerkiksi nokkosta nokkosperhosen ja neitoperhosten toukille.

Pihan hyönteiset ja muut ötökät ovat edelleen ravintoa monille muille. Monet pikkulinnut ovat hyönteissyöjiä, joten hyönteiset houkuttavat lintuja pihaan. Kirvat houkuttelevat muurahaisten lisäksi leppäkerttuja toukkineen ja harsokorennon toukkia. Nisäkkäistä esimerkiksi oravat, rusakot, muut pienjyrsijät ja siilit voivat olla pihan vakituisia vieraita.

Tietyille linnuille maistuvat myös siemenet ja marjat, joten kasvien valinnassa on hyvä ottaa huomioon myös linnuille maistuvat siemenet ja marjoja tuottavat pensaat ja puut, esimerkiksi pihlaja.

Talvella voi ruokkia lintuja. Tällöin ruokintapaikkojen hygieniasta etenkin plussakeleillä on huolehdittava.

Vesi

Eläimet tarvitsevat myös vettä elääkseen. Vähimmillään pihalla voi olla astia, jossa on vettä juomavettä linnuille ja hyönteisille. Linnut käyvät myös kylvyssä ja kylpyastiaksi sopii pieni, matala vesiastia.

Mikäli pihalla on tilaa, sinne voi rakentaa myös pienen pihalammen. Tämä lisää pihan monimuotoisuutta huomattavasti. Lampi houkuttelee eri eläimiä juomaan ja lintuja kylpemään. Se houkuttelee myös sammakoita ja erilaisia vesiselkärangattomia, kuten sudenkorentoja.

Suoja

Puut ja pensaat tarjoavat suojaa monille eläimille. Talvea ajatellen on hyvä jättää lehti- tai risukasa johonkin nurkkaan, jossa pieneläimet voivat talvehtia. Kukkapenkit on hyvä siistiä vasta keväällä sen jälkeen, kun talvehtineet ötökät ovat lähteneet liikkeelle.

Myös rakennettuja suojia voi tarjota pihallaan, esimerkiksi pönttöjä linnuille tai lepakoille ja ötökkähotelleja, joihin esimerkiksi erakkomehiläiset voivat munia.