Luonnossa olemisella ja liikkumisella on monia hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia, mm. mielialan paraneminen, stressin lieventyminen ja tasapainon sekä motoristen taitojen kehittyminen. Suomessa monella luonto on lähellä. Mutta kuinka moni tuntee ja tietää mitä kaikkea ympärillä onkaan?

Löytöretkellä lähellä.

Ennen aikaan löytöretkiä tehtiin kauas ja niiden tavoitteena oli useimmiten taloudellinen hyöty. Samalla ymmärrys maailmasta ja sen monimuotoisuudesta kasvoi. Nykyisin  löytöretki-termiä käytetään monessa yhteydessä, voi tehdä löytöretken itseensä tai voimavaroihinsa, yms. Usein löytöretki-termiin liittyy seikkailun ja uuden löytämiseen liittyvää jännityksen tunnetta.

Minulle luontoretkeen liittyy tuota seikkailun ja löytämiseen liittyvää jännityksen tunnetta. Koskaan ei voi tietää mitä uutta havaitsee tai kokee vaikka olisikin tutkimusretkellä omassa ja tutussa lähimetsässä. Näenkö jonkin minulle uuden ötökän, kasvin tai sienen? Näenkö palokärjen tai kuulenko pöllön huhuilua? Näyttääkö jokin sammaloitunut vanha kanto erityisen upealta? Miltä syksyinen metsä tuoksuu juuri sillä hetkellä? Vaikka havaittava asia ei olisikaan uusi, on aina mielenkiintoista kiertää vakiokohteitakin: kuinka monta harajuurta kukkii tänä vuonna pikkusuolla? Ovatko sammakot jo käyneet kutemassa lähilähteellä? 

Kun on löytänyt jotakin uutta, on mielenkiintoista selvittää, mikä eliö oikein on kyseessä. Tämä löytöretkeily lähelle on avannut itselle uusia ulottuvuuksia siihen uskomattomaan elämän rikkauteen ja monimuotoisuuteen, joka aukeaa parhaimmillaan jo kotiovelta. Hyötynä itselle on siis ollut mielen pitäminen uteliaana ja löytöretkeilyyn liittyvä seikkailun ja jännityksen tunne. Myös se, että ei jatkossakaan tarvitsisi matkustaa kauas kokemaan monimuotoista luontoa, on tärkeää.